Maasto voi olla varsin vaihtelevaa - se on yksi moottorikelkkailun suurimmista eduista. Kunnostetulla moottorikelkkareitillä maasto on yleensä tasainen reitti, joka voi kulkea tasaisilla alueilla tai nousta ja laskea loivia mäkiä. Koska reitti on hoidettu, se on yleensä lanattu ja raivattu, mutta siellä voi silti olla vaaratekijöitä, kuten keppejä, kiviä, jääpaloja ja maaston epätasaisuuksia. Moottorikelkkareitti ei ole täydellinen pinta kuten päällystetty tie, vaan se muuttuu jatkuvasti, joten sinun on aina oltava valmiina ja valppaana.
Koska istut kelkan päällä etkä kelkan sisällä, kehosi asento ja paino vaikuttavat suuresti kelkan vakauteen. Esimerkiksi kaarteeseen kallistuminen lisää huomattavasti ajoneuvon vakautta. Huomaat nojaavasi luontevasti eteenpäin ja kulman suuntaan, mikä tekee ajokokemuksesta aktiivisemman kuin pelkkä autossa istuminen. Istuimella eteenpäin siirtyminen parantaa myös kaarreajokykyä (enemmän painoa suksien päällä), kun taas istuimella taaksepäin siirtyminen parantaa pitoa (enemmän painoa telamatolla).
Jos kelkkaa käytetään muulla kuin hoidetulla reitillä ja avoimessa maastossa, vaadittavat kuljettajan taidot lisääntyvät huomattavasti, samoin kuin vaaratekijät. Sellaisessa maastossa kuljettajat nousevat usein seisomaan, jotta he voivat hallita konetta paremmin ja nähdä paremmin mahdolliset vaaratekijät. Tällöin vartalolla nojaaminen vaikuttaa koneeseen. Harjoittelun myötä tästä taidosta tulee yksi moottorikelkkailun jännittävimmistä puolista.
Siinä missä hoidettu reitti pakkaa lumen ja paljastaa vaarat, kelkalla ajaminen syvemmällä lumessa voi kätkeä vaarat näkyvistäsi ja vaatii enemmän kokemusta vaarojen ja riskien tunnistamiseksi. Pienet kuopat lumessa voivat viitata hautautuneeseen vaaraan, kuten kiveen, kantoon tai tolppaan. Maaston "lukemisen" oppiminen on hankittu taito, joka tulee kokemuksen myötä.
